lauantai 21. maaliskuuta 2015

Siirtyminen Magween

Perjantai alkoi yleisellä huonovointisuudella. Yhdellä oli vatsa sekaisin, toisella pää kipeä ja kolmatta huimasi. Matkan rasitukset alkoivat tuntua.
Vuoristometsäresortin aamiainen oli yksinkertainen ja maittava. Paistettuja munia, paahtoleipää, pikakahvia ja halukkaille tukeva nuudelikeitto.
Ajoimme vuorelta alas hyväkuntoista ja erittäin mutkikasta tietä läpi vuorostokylien. Sitten alkoivat tietyöt. Ties kuinka pitkän matkan ajoimme soralla, jossa kivet olivat keskimäärin nyrkin kokoisia. Välillä kivet oli vasta levitetty tielle ja välillä jyrätty. Välillä kiviä ei ollut, vaan upottavaa karkeaa hiekkaa.
Kivijaksosta selvittyämme alkoi hiekkajakso. Saimme hyvää harjoitusta puuterimaisessa hiekassa, upottavassa hiekassa, punaisessa hiekassa, valkeassa hiekassa ja yllättävässä hiekassa. Komeita vuorostomaisemia oli vaikea katsoa kun kaikki keskittyminen meni tasapainoiluun ja parhaan uran etsimiseen. Todella yllättävää, että kukaan ei kaatunut kertaakaan.
Seuraava jakso olikin hyvin erilainen. Vauhtimme kolminkertaistui kun porotimme tyhjää kapeaa.välillä hiukan muhkuraista asfalttia kohti etelää. Noin 120 vauhtikilometrin jälkeen käännyimme vasemmalle kohti Magwea. Tie jatkui samanlaisena, mutta nyt oli tiellä muutakin liikennettä väisteltävänä. Koska tie oli kapea, niin vastaantulevia ja ohitettavia rekkoja piti usein väistää pientareella.
Viimeinen jakso oli jälleen huikean pitkä silta. Sillan jälkeen olimmekin Magwessa ja ajoimme hienolle hotellillemme joen rantaan.
Valitettavasti wifi ei toimi ja uima-allas on juuri myrkytetty. Uimaan pitäisi päästä huomenna.
Illalliselta palattuamme pääsimme sittenkin uimaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti